Rakuunamäen historiaa

Historiaa

Pikkuvihan Lappeenrannan taistelussa vuonna 1741 mainittu Myllykukkula tasattiin 1780 – 1790 -luvuilla kenraali Suvorovin linnoitustöissä Nikolain valleiksi ja nykyisten tykkivajojen maapohjaksi. Näin saatiin hyvä ampuma-ala Lappeenrannan Linnoitusta suojaavalle Nikolain linnakkeelle.

Täällä toimi 1790-luvulla Saimaan soutulaivasto. Tyysterniemen puolella olivat esikunta ja komentajan residenssi. Rakuunamäen puolella oli suuri matruusikasarmi. Pallonlahdelle oli silloin avoin vesiyhteys.

Vuosina 1889 -1894 oli Kasarmialueen ensimmäinen rakennusvaihe. Silloin rakennettiin mm. suuret miehistökasarmit ja komentajan talo. Tämä oli Suomen rakuunarykmentin ja eversti Theodor Schaumanin aikaa.

1900-luvun alkupuolella venäläisen sotaväen aikana rakennettiin Kasarmialuetta edelleen. Tällöin rakennettiin myös Nikolain valleilla sijaitsevaa Lappeenrannan kirkkoa alun perin ortodoksisena varuskuntakirkkona.

Kansalaissodan jälkeen vuosina 1918 – 1920 Kasarmialueella oli Suomen tykistökoulu. Täällä perustettiin kaikki itsenäisen Suomen kenttätykistöjoukot, jotka perustamisensa jälkeen lähetettiin omiin varuskuntiinsa.

Vuodesta 1921 alkaen kasarmialueella toimi Ratsuväkiprikaati. Alkoi ”hurmahousujen” aika, jonka 1930-luvun tapahtumista Laila Hietamies on kirjoittanut kirjan Lehmusten kaupunki.

Sotien jälkeen Kasarmialueelle tuli Kenttätykistörykmentti 3, joka nimettiin myöhemmin Karjalan Tykistörykmentiksi. Muistona tästä ajasta upseerikerhon eteläpäätä kutsutaan Tykistöpääksi ja pohjoispäätä Rakuunapääksi. Aikaisemmin kerhon eteläpää oli Hämeen ratsurykmentin ja pohjoispää Uudenmaan rakuunarykmentin.

Jo sota-aikana ratsuväki toimi käytännössä jalkautettuna. Eversti Adolf Ehrnrooth jalkautti 1.3. 1947 – kuten oli käsky – rakuunat varuskunnan Lippukentällä. Sitä ennen osasto ratsasti kaupungin halki jäähyväismarssin. Katujen varsilla oli runsaslukuinen yleisö.

Vuonna 1980 Karjalan tykistörykmentti siirtyi Vekarajärvelle.

Vuonna 1990 lopetettiin Rakuunapataljoona. Jäljelle jäi silloiseen Päällystöopistoon – nykyiseen Maasotakouluun – Rakuunaeskadroona. Nykyisin tähän Lippueskadroonaan astuu palvelukseen reilu sata alokasta kerrallaan.

Perinteitä kantaa myös vuonna 1987 Rakuunasoittokunnaksi nimetty varuskuntasoittokunta, joka perinnetilaisuuksia varten pukeutuu ratsuväen pukuihin m/22.

Rakuunamäki sai nykyisen nimensä vasta, kun kaupunki osti osan kasarmialueesta – ja laati sen jälkeen koko alueelle osayleiskaavan.

(Tämä lyhyt historia perustuu majuri evp. Ari Koposen haastatteluun, jonka tähän kirjoitti Jarmo Nieminen.)